Viimeisenä päivänä lähdimme ensin katsastamaan liskoja, jotka Minka bongasi bussin ikkunasta matkalla Ribeira Grandeen. Matkalla ohi kulki maitokärryt, joilla maito jaettiin ainakin Ponta Delgadan esikaupunkialueelle.

Pian löytyi erittäin siisti kahvila, jossa pysähdyttiin hetkeksi. Baarin omistaja oli keski-ikäinen mies, joka oli ollut brittifirman palveluksessa Etelä-Amerikassa 25 vuotta. Luonnollisesti hän puhui erinomaista englantia ja kertoili sekä omasta emigranttisukuhistoriastaan. Baarissa oli myös samalla psykiatrisia potilaita, joita tämä mies kohteli erittäin ymmärtäväisesti mutta samalla myös sopivasti heitä ohjaten. Arvostimme kovasti. Samalla hän kertoi kadun päässä vasemmalla puiden takana sijaitsevan baarin olevan rikollisten suosiossa, ja paikka välittää myös mietoja huumeita. Vitsikästä tässä oli se, että tuon baarin naapurissa on psykiatrinen klinikka päihderiippuvaisille. Baari toimii velkaannuttamalla ja siten koukuttamalla sekä ao. potilaita että muita rantojen miehiä. Baarin ulkona oli myös kohtalaisen epämääräisiä ja sekavia ihmisiä. Baarimikon sanojen vakuudeksi törmäsimme yhteen baarin piahlla seisoskelevaan naiseen hieman myöhemmin hänen seisokellessaa vähissä vaatteissa kadun varressa vähän liikennöidyllä syrjäisellä kadulla...

Pian tuo kahvilan jälkeen kuljimme erään kirkon pihan ohitse, jossa oli n. 100 metriä pitkä halkeillut kivimuuri. Minna tarkkasilmäisenä huomasi ensin tämän kurkistelemassa kolostaan.

Ja sitten tämän....

"Hei, täälläkin on yksi!"

"JA TÄÄLLÄ!"

"Täällä on erilainen kaveri..."

"Näitähän on ihan hirveesti!"

"Niin on, tosi paljon!"

"Oota, mä haluun vielä yhden kuvan että näkyy kukka takana..."

Ja sitten jatkui matka...

Azoreita mainostetaan kukkaloistollaan. Meidän kohdalle ei hirvittävää kukkaloistoa kyllä sattunut, jokunen kukkanen kuitenkin.

No oli täällä perhosiakin.

Tämän lehmän kohdalla ollessamme tuli paikalle eräs mies pienen mopon kanssa. Edellisen päivän Cete Cidadeksen lehmäkokemusten jälkeen sydän pompahti, että mitä tästä nyt taas seuraa. Asiaa ei helpottanut se, että mies kaivoi aidan pielestä lekan ja läksi kohti lehmää. Me tietysti olimme varmoja, että hän nuijii lehmän lekallaan. Mies tuli kuitenkin vain siirtämään riimua ja juottamaan lehmäänsä, sen brutaalimmasta eläinhoidosta ei onneksi ollutkaan kyse. 

Osaakohan viereinen lehmä arvostaa tätä laitumensa maisemaa?

Jätehuolto toimii...

Lisää liskoja toisessa paikassa :)

Sitten alkoikin jo huikomaan, tällä kertaa ruokapaikaksi valittiin paikallinen purjehdusseura. Siinä ruokaillessamme paikalle tuli myös kasa purjehtijoita, jotka olivat ottaneet vesillä mittaa toisistaan Azoreiden karsinnassa Portugalin kansallisiin mestaruuskisoihin.

Capuccinoa jälkkäriksi.

Näin mahtavat rahtilaivat lähtevät täydessä konttilastissa tuhansien kilometrien matkalleen.

Sataman liepeillä sijaitsevia parhaat päiväsä jo nähneitä taloja.

Kolmantena viikkona kesäkuussa vietetään Ponta Delgadassa Pyhän Hengen juhlan loppua. Kadut koristellaan Azorilaiseen tyyliin kukilla. Tässä kukkia vielä lopuksi kastellaan oletettavasti niiden liimaamiseksi paremmin paikalleen.

Kulkue kaksine soittokuntineen lähti Sao Josen kirkolta.

Ja turistithan oli tästä innoissaan. Mistähän se johtuu, että ulkomailla sitä näyttää juuri sellaiselta stereotyyppiseltä turistilta, joka vähän hymyilyttää Helsingin kaduilla?

Kulkueen lähdettyä oli kiire korjata kukat pois ennen kuin kulkue saapuisi takaisin.

Huomaa ikkunoihin ja pervekkeisiin ripustetut matot ja kankaat, jotka selvästikin liittyivät ohikulkevan kulkueen seuraamiseen.

Kulkueita oli useampia, tässä vähän pienempi kulkue ylempänä Ponta Delgadassa. Sinipaitainen mies toimi rakettien lähettäjän aina kun kulkue oli saapunut uuteen risteykseen.

Kulkue oli selvästi odotettu.

Minka juuri ennen kotiinlähtöä hotellissa.

Teemukin on kotiin lähdössä.

Vielä muutama kuva lentokentältä. Sielläkin oli liskoja, mutta tämä tyyppi ei suostunut kuin vähän näyttämään nenänpäätä kolostaan.

Viimeiset hetket Azoreiden maaperällä.

HÄHÄÄ, nyt mä tulen esiin kun te lähdette täältä pois meitä häiritsemästä!