Yleistä
Sisämaan parta-agamien (Pogona vitticeps) suosio terraarioeläiminä on jatkuvasti kasvussa ja nykyisin se on jo yksi suosituimmista lemmikkiliskoista jo Suomessakin. Tämä suosio on helppo ymmärtää: jo luonnostaan hyvin kesyinä ja rauhallisina eläiminä ne sietävät matelijoiksi käsittelyä melko runsaasti (joskaan eivät välttämättä pidä siitä) ja tuskin koskaan ovat aggressiivisia omistajiaan kohtaan. Kokonsa puolesta ne ovat juuri sopivia terraarioon ilman, että terraario täyttää koko huoneistoa. Samaan aikaan ne ovat kuitenkin riittävän suuria ollakseen näyttäviä ja terraariosta helposti erottuvia. Iloa lisää vielä niiden päiväaktiivisuus - ne ovat hereillä silloin kun mekin olemme. Helppohoitoisina parta-agamat sopivat erinomaisesti myös matelijaharrastustaan aloittelevalle, kuitenkin niistä riittää iloa ja haastetta myös kokeneille harrastajille. Muun muassa näistä syistä yhä useammat pitävät parta-agamaa parhaana mahdollisena lemmikkiliskona.
Levinneisyys
Sisämaan parta-agamat elävät alueella, joka kattaa itäisen Australian kuivemmat osat ja Australian kuivat keskiosat (ks. levinneisyyskartta ja satelliittikuva Australiasta). Elinympäristö (habitaatti) on kohtalaisen karua kattaen pääosin kuivat ruohomaat (engl. grasslands) ja puoliarot (engl. open woodlands, semidesert). Parhaimman käsityksen parta-agamien elinympäristöstä saat matkustamalla paikan päälle katsomaan. Mikäli et ole vielä ehtinyt varata matkalippuja, melkein yhtä hyvään tulokseen pääset myös katselemalla habitaattikuvia internetistä. Huomaa erityisesti, että parta-agamat eivät elä luonnossa hiekka-aavikoilla dyynien keskellä, vaan alueella maaperä on kovaksi painunutta ja kaikilla alueilla maasto vaihtelee kasvillisuuden osalta paljaista kohdista polvenkorkuiseen heinikkoon, pensaikkoon ja mataliin puihin.
Koko
Täysikasvuisina (n.18-24 kk) parta-agamat ovat keskimäärin noin 16-20 cm vartaloltaan (SVL) ja häntä mukaan lukien kokonaispituus (STL) on reilut 50 cm. Täysikasvuisella liskolla painoa on yleensä noin 460-520 grammaa. Parta-agamistakin on kehitetty tosin normaalia suurempikin muoto, German Giant, jonka vartalon mitta kuulemma saattaa olla kolmekymmentäkin senttiä. Ja luonnollisesti ovatpa jotkut systemaattisesti yrittäneet kehittää kääpiöversiotakin parta-agamista, mutta ne yksilöt lienevät vielä suht’ harvinaisia. Tällä hetkellä Suomessa on jonkin verran kauppanimellä kääpiöparta-agama myytäviä liskoja, mutta nämä liskot eivät ole sisämaan parta-agamasta (Pogona vitticeps) jalostamalla kehitettyjä kääpiöitä, vaan kyseessä on täysin eri parta-agamalaji (Pogona henrylawsoni).
Elinikä
Parta-agamat elävät keskimäärin 6-10 vuotta, ehkä pitempäänkin. Jotkut huhut kertovat Australiassa vankeudessa kasvaneesta parta-agamasta, joka eli yli kaksikymmentä vuotta. Tosin lienee syytä suhtautua hieman epäilevästi moiseen huhuun. Itse voit kuitenkin vaikuttaa liskosi elinikään. Liian aikaisen lisäännyttämisen epäillään vaikuttavan elinikään, joten älä lisäännytä liskojasi heti ensimmäisenä elinvuotenaan, vaan odota rauhassa niiden kasvua aikuiseksi (n. 18-24 kk). Myös ravinnolla ja elinolosuhteilla on vaikutuksensa.
© Psykoherp/Teemu Heino
Sivun saa tulostaa omaan käyttöön tai siitä kiinnostuneille, lähde (www.outoot.us) on kuitenkin aina mainittava.
Myyminen tai julkaiseminen ilman tekijän lupaa ehdottomasti kielletty